1. Whisbear
Muista kun
ravatessani neljän viikon välein Naistenklinikalla törmäsin tähän ihmekarhuun
ja sen mainoksiin, jossa luvattiin nallen nukuttavan vauvan kun vauvan.
Jotenkin naivisti kuvittelin karhun humisevan ja suhisevan nätisti nimeensä
viitaten. Minimies on koko ikänsä rakastanut ja rauhoittunut suhinaan, joten
vaikka karhun hankkiminen venyikin vanhemmalle iälle, ajattelin sen silti
olevan jokin mystinen ihmeväline, jonka jälkeen ne harvat vaikeatkin hetket
sitten vähenisivät ja jonka jälkeen elämä leikkauksen jälkeen olisi helpompaa.
Tässä tuli tehtyä ensimmäinen virhe, koska myöhemmin luin, että karhu on
nimenomaan kehitetty vastasyntyneiden siirtymistä kohtumaailmasta kohdun
ulkopuoliseen elämään eikä isojen vauvojen hulinoiden hillitsemiseen. Lisäksi
naivisti kuvittelin minimiehen olevan vähintään yhtä kipeä kuin äitinsä sektion
jälkeen ja olevan puolikuntoinen viikkoja (eikä tunteja).
Nallekarhun joululahjaksi saadessa minimihellä ikää oli jo lähes 4 kuukautta.
Ensi kosketus karhuun oli uteliaisuus. Luultavasti nalle olisi saanut saman
reaktion ilman kohinaakin. Ensimmäinen ja sitä seuraavat nukutusyritykset
nallen vieressä ovat kuitenkin olleet täysin päinvastaiset. Nalle nimenomaan
pitää kohinallaan minimiehen hereillä ja kuten sairaalassa tuli todettua, myös
havahduttaa puolinukuksista täysin hereille. Paras oli kuitenkin eilen kun koko
päivän ihmettelin Lastenklinikan osastolla ihmettelin ilmastolaitteen jatkuvaa
surinaa, joka alkoi aina vain uudestaan. Myöhemmin sairaanhoitaja tarkisteli
happisäiliöiden venttiileitä, kunnes tajusi sihinän tulevan minimiehen
karhusta, joka oli vahingossa jossain vaiheessa mennyt päälle. Että se siitä
nallesta. Nätti se kuitenkin on ja kyllä minimies sillä mielellään leikkii.
Luultavasti myös nalle olisi saanut paremman vastaanoton jos se olisi
läpiajettu jo heti vastansyntyneenä. Minimiehen oma karhu on pehmeämpi
CRYsensor SOFT ja väriltään turkoosi.
2. Paidat
Meillä oli iso
paitakokoelma jo edellisessä koossa (62), kuten myös nykyisessä
käyttövaatekoossa 68, josta kohta siirrytään jo kokoon 74 eikä päälle ole
ehtinyt vielä yksikään oikea paita. Nykyisestä paitalokoelmasta löytyy niin
perinteitä collegepaitaa paksumpana ja ohuempana, hupparia, neulepaitoja ja
takkeja. Minimies on lämminverinen kaveri ja hikoilee helposti paksun
vaatekerroksen kanssa. Yleensä päälle eksyy joku body-sukkahousut-housut
virtelmä, joka on todettu käytössä mukavammaksi arkivaateyhdistelmäksi. Nättejä
kuitenkin nämä paidatkin ovat vaatekaapissa.
3. Kantoviritykset
Olen muutamaan
kertaan paasannutkin näiden kantoviritysten epäkäytännöllisyyttä ja sitä kuinka
paljon jälkikasvuni vihaa niitä. Meillä on pari lahjoituksena saatua
viritelmää, BabyBjörnin kantoreppu ja The Ergo Baby Carrier. Lisäksi itse
raskaana ollessani ostin MacLarenin Burberry kantorepun, koska se sattui
olemaan niin kaunis. Kun käytössä näistä ei toiminut mitään ja kaikki puhuivat
vain kantoliinojen erinomaisuudessa kätilöt mukaan lukien menin ostamaan
käytettynä (onneksi sentään vain käytettynä) Tricot Slenin kantoliinan vaikka
kuolasinkin Manducaa uutena, koska ne värit olivat niin kivoja. Kiljuva
pariviikkoinen nyytti vihasi liinaa näistä kaikista eniten kantoliinaa. Näistä
itsestäni mukavimmalta käyttää on Ergon kantoreppu, jonka käyttö on rajoittunut
tasan yhteen käyttökertaan ja yhteen yritykseen. Pakko kai se on vain uskoa,
ettei vauvani toistaiseksi tykkää kanniskelusta muussa kuin sylissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti