Se on nyt sitten
virallista tästä päivästä lähtien: meillä asuu maitoallergikko. Kirjoitin
maaliskuussa kaksoissokkoaltistuksesta ja A-maitokokeilusta. B-maitokokeilu
siirtyi parilla viikolla eteenpäin korvatulehduksen takia, koska altistuksia ei
tehdä jo valmiiksi kipeille lapsille. Samalla lääkärin purkuaika siirtyi
toukokuulle. Itse B-maitokokeilu sujui oireettomasti, vaikka muutamana päivänä
olenkin erikseen muistanut kirjata ylös, että megaluokan kaasunmuodostusta ja
yhteen päivään olen jopa kirjoittanut pulauttelua. Tänään sitten menimme
purkuajalle Iho- ja allergiasairaalaan. Minimies oli iloinen oma itsensä ja
omalla kohdallani fiilis muistutti jotakuinkin tenttijännitystä. Joko tuloksena
oli hylätty tai hyväksytty testi. Lääkäri oli samaa mieltä kanssani, että
A-maidon kohdalla oli näkyvissä selkeät oireet (vaikka itse niitäkin spekuloin)
ja B-maidon kohdalla mitään oireita ei ollut havaittavissa. Tässä välissä vielä
totesin lääkärille, että jos itse olisin testaaja niin laittaisin sen lehmän
maidon ehdottomasti vasta B-maitoon, koska A-maidon kohdalla ihmiset tosiaan
vielä jaksavat vainoharhaisena ylitulkita jokaista oiretta. Kuulema näin homma
ei kuitenkaan tosiasiassa toimi, koska muutoin huhu lähtisi kiertämään ja
kaikki saisivat testistä positiivisia tuloksia. Ainahan kuitenkin voi
spekuloida ja omaa hypoteesiani uhmaten sinetöityyn kuoreen vielä erikseen
kirjattiin ylös kuulakärkikynällä ennen sen avaamista varmuuden vuoksi (tämä on
ilmeisesti korkeatasoista tiedettä), että A-maito: jos tulos on positiivinen,
maitoallergia ja B-maito: jos tulos on positiivinen, ei allergiaa. Sitten
lääkäri avasi kuoren ja heijasteli taitettua paperia valoa vasten, että näetkö
jo tulokset. Minä epäuskoisena siihen, että en. Tosiasiassa homma oli sillä
selvä. A-maidon kohdalla luki, että Nutrilon Peptin lisäksi jauhepusseissa oli
NAN HA-maitoa ja samalla minimiehestä tuli virallisesti kahteen ikävuoteen
saakka maitoallergikko yhdellä kuoren avauksella.
Laskeskelin
karkeasti korvikkeen maksaneen tähän mennessä 1500 euroa. Jatkossa korvikkeen
voikin sitten ostaa apteekista 65% alennuksella. Tosin apteekit ovat olleet
niin ovelia maksimaalisen voiton takaamiseksi, että yhden maitopurkin hinta
apteekin hyllyllä on ylipäätänsä peräti 17 euroa kalliimpi kuin esimerkiksi Verkkokaupassa.
Vaikka aluksi olinkin katkerana koko neuvolajärjestelmään (kyseessä oli tosin
tasan yksi lääkäri, joka ei enää edes työskentele koko neuvolassa) potentiaalisten lomarahojeni
menetyksestä. Tosiasiassa laskin, että yhdelle purnukalle edelleenkin taitaa
jäädä hintaa yli 20 euroa ja niitä meillä menee kuukaudessa neljä. Pitkässä
juoksussa toki säästöä löytyy ja olisi sillä edes lentoliput Eurooppaan
ostettu. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan.
Käytännössä tämä
tulee muuttamaan ravintoasioita sen verran, että minimiehellä on täyskielto maitotuotteisiin
seuraavan puolen vuoden ajan. 1-1.5 vuoden iässä korvike tulee vaihtaa
kalsiumia sisältävään kauramaitoon ja sen jälkeen pikkuhiljaa on tarkoitus
aloittaa maitokokeilut ruoanvalmistuksessa niin, että maitoa kypsennetään.
Mahdollisten oireiden ilmaannuttua palataan taas sitten taaksepäin sellaisiin
maitotuotteisiin, joita minimies sietää. Suolisto-oireisessa maitoallergiassa
ennustettavuus on hyvä ja luultavasti se tulee poistumaan kouluikään mennessä. Tarvittaessa
kaksoissokkoaltistus uusitaan esikouluiässä. Koska anafylaktisen shokin pelkoa
ei ole, allergiaseurantaan Iho- ja allergiasairaalassa ei ole. Harmi sinänsä,
koska siellä on oikeasti maailman paras lasten allergialääkäri, joka taas oli
minimiestä jättämässä osaston maskotiksi samalla kun lennätteli vauvelia katon
rajassa ja oli tekemässä minimiehestä lentäjää ja mäkihyppääjää.
Ummetuksesta myös
puhuimme, koska kirurgian poliklinikka kovasti on vihjaillut siihen suuntaan, että jospa koko asia kuuluisikin allergiapuolelle. Muiden ruoka-aineiden eliminoimiseen ei kuitenkaan
kuulema ole tarvetta, mutta jos ummetus jatkuu lääkehoidoista
huolimatta, meidän pitäisi kokeilla kaksi viikkoa gluteiinitonta ruokavaliota.
Tällä hetkellä tilanne tosiaan on se, että minimiehen ohutsuoli oli varjoainekuvauksessa
normaali. Ruoka kulkee siellä juuri niin kuin pitääkin. Ongelmana siis
ilmeisesti on paksusuoli ja sitä varten ummetuslääke vaihdettiin nyt astetta
kovempaan. Tilalle tuli Laxoberon, jota ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön
eikä alle 12-vuotiaille. Ohjeeksi sain ottaa yhteyttä Lastenklinikalle
heti jos ongelmia tai kysymyksiä ilmenee.
Nyt on menossa lääkekokeilun
kolmas päivä. Suoli on aivan tukossa, eikä tavara ole koskaan ollut kovempaa. Lääkevastaavuus
pitäisi saavuttaa 6-12 tunnissa, mutta aikaa on kulunut 72 tuntia ja minimies
on ulvonut mahakipuja koko illan ja pulautellut ruokia ja maitoja ulos.
Jospa tämä
kuitenkin tästä pikkuhiljaa helpottaisi. Nyt ainakin yksi asia hoidettu loppuun
saakka eikä tämä äiti sittenkään ollut vainoharhainen. Eivätkä ne kaikki lapset ihan huvikseen huuda, kuten itselleni 10 päivän iässä sanottiin, kun ensimmäistä kertaa korvikkeesta kipuilevaa lasta lääkärin kiikutin.
Voihan nyt kurjuus. :( Saako antaa mallasuutetta? Sitä myydään apteekissa ja meillä annettiin sitä esikoiselle päivittäin ja vatsa toimi kuin rasvattu.
VastaaPoistaElämä on ollut yhtä suolentoiminnan tarkkailua koko minimiehen eliniän (silloin tarkkailtiin tukosoireita :)), joten tähän on tavallaan tottunut. Tosin olisin luullut ja uskoin, että tähän mennessä näistä oltaisiin jo eroon päästy. Tänään on käytännössä oksenneltu taas kaikki ruoat ja maidot ulos, koska suoli ei yksinkertaisesti vedä. Tosin en käsitä miten ne ruoat alkavat nousta ylös mahalaukusta aina tässä vaiheessa, vaikka tutkimusten mukaan ohutsuoli kuitenkin tyhjenee normaalisti, joten tilaa siellä pitäisi olla. Mallasuutetta kokeiltiin ekoja kertoja jo parin viikon iässä, kun miljoona kakkaa päivässä muuttui ei päivittäiseksi tyhjennykseksi ja tuota maitoallergiaitkua silloin yritettiin selittää muuttuneella suolentoiminnalla ja jonkinlaisessa ummetuksella. Siitä ei silloin ollut apua. Meillä juodaan vettä joka välissä, syödään luumua varmaan kanssa joka välissä, syödään hyvin vähän perunaa ja banaania (joiden jotkut väittävän aiheuttavan ummetusta), kuituja syödään urakalla. Lääkkeistä on kokeiltu Levolac (sisältää laktoosia ja teki maitoallergikon aivan järkyttävän kipeäksi), Pegorion (kirurgin mielestä vaste ei ole riittävä ja annosta lisäämällä taas minimies tulee kivuliaaksi) ja nyt Laxoberon. Itse olen nyt pyöritellyt kauraa, että jos se onkin se pääsyyllinen. Sitä meillä menee paljon ja vatsa tuntuu vain kovettuvan entisestään kauramäärien lisääntyessä. Sinällänsä jonkinasteinen ummetus on toki vauvoilla normaalia, mutta se, että siitä kärsitään kuulema ei ole ja pitkällä juoksulla se voi johtua peräsuolen laajentumaan (joka pitäisi mahdollisesti korjata kirurgisesti), jonka takia sitä yritetään tässä vaiheessa hoitaa ja löytää jonkinlainen hoitotasapaino. Huomenna varmaan pitäisi soittaa kirurgin polille ja todeta ettei tämä lääke yksinkertaisesti toimi. Maksimi vuorokausiannostus on ohjeiden mukaan 20 tippaa, jota ei saa lääkkeen valmistajan mukaan ylittää (ja tämä aikuisten annostus). Tuostakaan hevosannostuksesta ei ollut meillä mitään hyötyä. Mutta jospa se tästä... yksi erävoitto maitoasian kanssa saavutettu. Kyllä me vielä suolikin toimimaan saadaan :)
Poista