sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Vauvatarvike 12 viikkoa ja TOP 12

Vauvantarvikkeisiin saisi tuhlattua omaisuuden. Itse löysin lasten merkkivaatteet kymmenen vuotta sitten kun silloinen työtoveri esitteli minulle töiden lomassa huutiksen (huuto.net). Muistan huutaneeni Burberryn mekkoa kummitytölleni, jonka joku toinen vei. Kohta kuitenkin huomasin kasaavani puolivahingossa jo potentiaalista vaatekaappia tuleville jälkeläisilleni. Vuosien varrella usko jakaantumiseeni alkoi hiipua ja iso osa noista aarteista on myyty eteenpäin. Samalla uusia on tullut hankittua tilalle. Minikokoiset vaatteet vaan yksinkertaisesti on niin ihania! Potentiaalista vauvan kotiintuloasua etsin myös useamman kuukauden. Loppupeleissä minimiehen synnyttyä kuitenkin vaateintoilu koki inflaation ja vaatetus jäi arjessa taka-alalle. Kipeänä ja puolikuntoisena helpointa oli pukea kietaisubodyja ja pöksyjä. Lisäksi meillä erilaiset jalkaterälliset kokopuvut olivat ahkerassa käytössä, koska vauvan sai sujautettua niihin vauhdilla.

Muita tavaroita tulikin vastapainoksi hankittua vähemmän. Epäselvien ultrien ja raskaan raskauden aikana vauva tuntui tosi kaukaiselta. Päätin jo silloin, että kyllä niitä (ehkä) ehtii hankkia myöhemminkin. Monta hutia tuli hankittua senkin jälkeen kuin keltanokkana lähdin asiaa sen kummemmin tutkimatta suoraan kaupasta hakemaan. Ehkä tästä johtuen meillä pyörii nurkissa tälläkin hetkellä kolme rintapumppua ja neljä erilaista vauvan kantoviritelmää käyttämättömänä. Nenäniistäjä ei myöskään toimi halutulla tavalla ja pinnasänkyyn on kolmas patjatilaus menossa. Jos jotain tekisin toisin en uskoisi ihan jokaista "nämä tarvitset ainakin" listaa ja toisaalta en ryntäisi heti kauppaan ensimmäistä vastaantulevaa tarvittavaa laitetta ostamaan ennen kuin olisin itse tehnyt kotona empiiristä tutkimusta. Näin 12 äitiysviikon jälkeen kuitenkin muiden innoittamana, tässä olisi muutamia tärkeitä tavaroita tällä hetkellä meidän vauva-arjessamme.


1. Vaunut

Yli 20 vuotta sitten äitini lupasi kustantaa vaunut lapsenlapsillensa. Aihe ei tuolloin ollut millään tavalla ajankohtainen, mutta kun omasta positiivisesta raskaustestistäni oli kulunut viikko, äitini aloitti 80-luvulla hyväksi havaittujen Emmaljungien kaupittelun. Tein pikaisen googlauksen parhaista vaunuista, koska pelkäsin kohta omistavani museosta kaapatut kärryt. Samalla päätin, että jos minulle joskus vauva tulee, meille muuttaa samalla Bugaboon Buffalot. Kyseisten vaunujen kaupittelu sponsorille oli huomattavasti vaikeampaa. Vaunuista kun puuttui jousitus ja heittoaisa. Lisäksi valitsemani väri (musta) ei miellyttänyt silmää ja vaunukoppaa pidettiin aivan liian pienenä. Suurin kynnyskysymys kuitenkin oli, etteivät ne olleet ne Emmaljungat. Ilmeisesti kuitenkin kaipasin sponsorinikin mielestä piristystä raskaan raskauden edetessä ja lopulta viime metreillä meille muutti mustat Bugaboo Buffalot alumiinirungolla. Loppupeleissä en käynyt edes muita vaunuja liikkeissä koeajamassa.

Vaunut ovat olleet meillä ehdottomasti tärkein ja käytetyin vauvatarvike. Minimies viihtyy niissä erinomaisesti valveilla ja nukkuu niissä kaikki unet niin sisällä kuin ulkonakin. Lisäksi vaunujen kanssa liikutaan pitkin pääkaupunkiseutua. Nämä vaunut ovat olleet näppärät kääntyilevine etupyörineen ja tarpeeksi pienikokoiset mahtuakseen ahtaisiin paikkoihin ja taskukokoiseen kämppääni. Kylässä ja asioilla vaunukopan kuomu toimittaa myös lelukaaren virkaa. Ainoa miinus on tavarakorin huono käytettävyys vaunukopan kanssa. Sinne on nimittäin todella vaikea sulloa tavaraa irrottamatta vaunukoppaa.

2. Hoitolaukku

Olin pitkään sitä mieltä, että erillisen hoitolaukun hankkiminen on turhaa hifistelyä. ja uskoin kaapin perukoilta löytyvien kassien ja pussien ajavan saman asian. Pitkään sinnittelin tavallisen repun kanssa, kunnes maidoton korvike pakotti kuljettamaan ylimääräisten tuttipullojen lisäksi mukana termaria ja ylimääräistä vesipulloa. Normaalisti pakkaan mukaani pienellekin reissulle varalta kolme tuttipulloa valmiiksi annosteltuine jauheineen. Näihin pulloihin lisään sitten sopivassa mittasuhteessa termarista kuumaa vettä ja vesipullosta jäähdytettyä keitettyä vettä. Hoitolaukkuna meillä on musta Bugaboo Storsak. Laukku on suhteellisen massiivinen, mutta meillä vakiona mukana kulkevalla tavaramäärällä voisi olla suurempikin. Osa tavaroista kulkee edelleen mukana vaunukopan jalkopäässä. Itse hoitolaukussa on sopiva määrä taskuja ja pehmeä hoitoalusta, jolla on ollut käyttöä etenkin VR:n pitkän matkan junissa kovan hoitotason päällä.

3. Itkuhälytin

Uskoin hoitolaukun tavoin pärjääväni ilman itkuhälytintä. Minulla on lähes koko kämpän leveyssuunnassa kattava lasitettu parveke, jonne on esteetön näkymä melkein joka puolelta kämppää. Luulin kuulevani päiväunilla olevan vauvan itkun ikkunan läpi ja vähintään näkeväni vaunujen heiluvan. Käytännössä nämä lämpölasit kuitenkin toimivat äänierityksenä ja vaikka vauva piti suurempaakin konsertti vaunukopassaan, sisällä oli aivan hiljaista. Kertaakaan vaunut eivät ole myöskään heiluneet.

Päätin säästää rahaa ja ostaa hälyttimet halvalla. Ensimmäiset antiikkivekottimet halvalla tori.fi:stä osoittautuivat rikkonaisiksi ja käyttökelvottomiksi. Näissä rikkonainen vanhempainyksikkö vaati jatkuvaa verkkovirtaa, joka rajoitti omaa liikkumistani sisätiloissa. Sen sijaan, että olisin juossut parvekkeen ovea availemassa istuin sohvalle liimautuneena. Kilpailu halvoista käytetyistä itkuhälyttimistä on kovaa ja sain huikeita tarjouksia joissa käytettyjä kapistuksia kaupiteltiin ilman takuita lähes uusien hinnoilla. Tilasin lopulta omani Saksasta Ebay:sta viikkoja sitten, jota odotan edelleen.

Avent itkuhälytin SCD505

Tässä ajassa ehdin jo hankkimaan kolmannen käytetyn kapistuksen. Tämän hetkiseen hälyttimeen olen kyllä tyytyväinen, vaikka huomattavasti halvemmaksi olisi tullut ostaa alunperin mikä tahansa hälytin uutena. Tässä Aventin perusitkuhälyttimessä ei ole mukana mitään ylimääräisiä erikoisuuksia. Vauvan yksikkö kuitenkin soittelee tuutulauluja, josta meillä on tykätty kovin. Sen sijaan, että illalla heiluttelisin vaunuja, minimies yleensä sammuu itsekseen itkuhälyttimen pimputukseen.

4. Vaunuverhot

En pitkään ymmärtänyt miksi näkyvyys koppaan pitäisi peittää erillisillä räteillä. Halusin ehdottomasti nähdä ja ihastella jälkikasvuani ja samalla todeta sen olevan hengissä liikkuessamme ulkona ihmisten ilmoilla. Sitten alkoivat syysmyrskyt ja kovat tuulet ja räntäsateet. Samalla mukaan tarttui eräältä tuuliselta verkkokauppa.com reissulta Jätkänsaaresta Kurtis vaunuverhot. Näin jälkiviisaana suosittelisin kuitenkin hankkimaan vaunuverhot joissa verhokiinnikkeitä on vähintään viisi. Kurtisin vaunuverhoissa niitä on ainoastaan kolme, jolloin kopan reunat jäävät edelleen kovassa tuulessa ilman suojaa. Vaunuverhot ovat olleet meillä käytössä lähinnä satunnaisesti vain tuulensuojana. Kiinnikkeisiin sai myös flunssan riehuessa ripustettua valkosipulipussin pitämään nenää auki.

5.  Termos/Vesipullo

Nämä pullot kulkevat meillä aina mukana. Vesipullon (keitettyä jäähdytettyä vettä) virkaa toimittaa Eva Solon vesipullo. Pulloa ei ole hankittu vauvaa varten vaan se löytyi valmiina kaapista. Termospulloa en omistanut ja sellainen minikokoinen piti erikseen vauvaa varten hankkia. Lastentarvikkeesta mukaan tarttui Herobilityn sininen termari. Yksinkertaisesti siitä syystä, että se oli nätti. Termospullo itsessään tuskin pärjää kilpailuissa monille termareille, mutta on ajanut meillä asiansa. Vesi pysyy kiehuvan kuumana pari tuntia, jonka jälkeen alkaa pikkuhiljaa jäähtymään.

Eva Solo vesipullo ja Herobility termari

6. Tuttipullot

Taisin havahtua siihen tosiasiaan, että minulle tosiaan olisi oikeasti tulossa vauva vasta ihan loppumetreillä. Aventin lasisia tuttipulloja kävin muutaman ostamassa varmuuden vuoksi varalle paria päivää ennen vauvan syntymää. Syntymän jälkeen, kun varsinainen pullorumba alkoi kokeilin myös muovisia pulloja. Meillä kuitenkin nämä lasiset toimivat parhaiten. Muovipulloilla kun oli tapana lähteä kellumaan vesihauteissa. Pulloharjaa lukuun ottamatta pullorumba on pyörinyt meillä aika alkeellisesti. Yritin pitkään saada imetystä pyörimään ja samalla satsasin pienen omaisuuden rintapumppuihin (niitä löytyy kolme) ja imetystyynyihin. Samalla pullolämmittimet ja erilliset sterilointilaitteet jäivät hankkimatta. Laiskana luovuin myös pullojen steriloinnista keittämällä useampi viikko sitten ja nykyisin syväpuhdistelen pulloja harvemmin lieden päällä. Yleensä mikro hoitaa maidon (tai meidän tapauksessa veden) lämmityksen.

7. Tutit

Vaatteiden ohella vauvalle oli kiva ostella tutteja ja haalin niitä varmuuden vuoksi useammista maista usealla eri koolla ja merkillä. Pari ensimmäistä päivää minimies oli lateksisen anatomisen tutin lumoissa, kunnes siirtyi puolihuomaamattomasti MAM:n silikonisiin tutteihin. Kaikki muut merkit ja mallit saavat minimiehen yökkimään vedet silmissä. Myöskään MAM:n luonnonkumitutti ei kelpaa. Näitä MAM:n silikonitutteja meillä onkin nykyisin tusinoittain. Yleensä milloin missäkin. Minimies pitää tuteista enkä ole itse kokenut tarvetta rajoittaa niiden syömistä.

Murto-osa minimiehen tuttivalikoimasta

8. Lelut

Lelut alkoivat kiinnostamaan meillä minimiehen täyttäessä kaksi kuukautta ja päivä päivältä niitä on kivempi seurailla, huitoa ja tarttua. Ripustettavat värikkäät ja erityisesti tarpeeksi pienet lelut ovat meillä mieluisimpia. Paikallaan olevia leluja minimies ei edes yritä tavoitella. Ison kasan leluja olemme saaneet lahjoitettuna. Omat suosikkini ovat Lamaze lelut, joita olen itse tilannut muutamia Amazonilta lelukauppoja edullisemmin.

Lamazen yksisarvinen ja aasi

9. Katselukortit

Onnin ja Ilonan katselukortit ovat olleet ihan ehdoton suosikki heti alusta lähtien. Ensimmäinen asia jonka minimies kaksi viikkoisena huomasi oli juuri Onnin ja Ilonan hymyilevä aurinko. Kyseinen kortti on reissannut mukanamme pitkin Suomea ja ollut kiinni turvakaukalossa, vaunuissa ja useamman kodin ja huoneen seinällä. Tällä hetkellä tarvehankintalistalla on laminointikone, jotta korteista saataisiin jatkossa kovaakin kulutusta kestäviä.

Onnin ja Ilonan katselukortteja

10. Stokke Newborn

Minimies on viihtynyt hyvin alusta saakka ihmisten keskellä turvakaukalossa ruokapöydällä. Tarkoitus oli satsata Baby Björn sitteriin, mutta jossain myöhäisessä vaiheessa koin ahaa-elämyksen, että helpommalla varmasti pääsisin kun istuttaisin vauvan saman tien pöydän tasolle Stokken tuoliin. Kyseiset tuolit sain kaksin kappalein veljeltäni, jotka on sen jälkeen entisöity ja maalattu valkoisiksi alan liikkeessä ammattilaisten tekemänä. Pihinä lähdin etsimään tuoliin tarvittavaa Newborn istuinta käytettynä tori.fi:stä, mutta käytännössä minulle tarjottiin käytettyä vekotinta 70 euron hintaan (usein päälle pyydettiin vielä postikuluja), kun täysin uuden sai kaupasta 89 euron hintaan. Istuin on ollut meillä toistaiseksi käytössä ilman lelukaarta, koska sille ei ole ollut tarvetta. Keittiössä riittää ihmeteltävää muutenkin.

Minimies Stokken Newborn -istuimeen köytettynä

11. Ikea lelukaari

Äitini alkoi virkkaamaan minimiehelle peittoa jo viime talvena. Itselleni oli alusta saakka selvää, että halusin hyödyntää tuota värikästä peittoa jotenkin muutenkin kuin roikottamalla sitä pinnasängyn laidalla. Tein siitä lopulta leikkimaton ja hankin sen ylle Ikeasta puisen lelukaaren. Tässä kaaressa roikkuvat esineet ovat toistaiseksi liian ylhäällä minimiehelle, mutta asia on ollut helposti korjattavissa ripustamalla niihin muita muovisia härpäkkeitä. Virikepiste on meillä käytössä päivittäin. Yleensä useamman kerran.

Minimiehen leikkimatto

12. Valokuvahärpäke

Itselläni oli usean muun asian ohella visio miten tulisin ikuistamaan minimiehen alkutaipaleen. Raskauden edetessä paisuin kun pullataikina ja samalla mahan kuvaaminen jäi. Ajattelin lisäksi aina, että kyllä mahakuvia ehtii ottaa myöhemminkin. Ei ehtinyt. Minimiehen syntymän jälkeen taas olin niin kipeä, että kuvien ottaminen ei tuntunut niin tärkeältä. Valokuvapuolella on viime aikoina kuitenkin tullut kunnostauduttua. Vaikka pimeä vuodenaika tekeekin luonnonvalolla kuvaamisen lähes mahdottomaksi, oma tavoitteeni on, että ottaisin kuvia päivittäin. Kamerana itselläni on vuosia sitten hankittua Canon 1Ds Mark IV ja arjessa yleensä pyörii objektiiveista Canon EF 24-70/2.8. Kalusta on sen verran järeää, että sen kuljettaminen taskussa ei kuitenkaan onnistu. Virallisempia kuvia varten minimiestä varten on tullut erikseen hankittua Lastoliten valkoinen valokuvaspaperirulla ja kaupassa vastaan käveli kivat puiset palikat All4Ella:lta. Ihan joka viikko virallisia kuvia ei ole tullut otettua suunnitelmista poiketen, mutta kyllä näillä varmaan saadaan yksi vauva-albumi täytettyä.

Rakkauspakkaus 12 viikkoa



2 kommenttia:

  1. Kiva lukea muidenkin top- listoja :) Semmoista piti kysyä, että onko sulle selvinnyt tuon new born setin jalkojen välistä menevän remmin kiristyssysteemi?? Mä kun en ymmärrä, miten sen saa kiristettyä. Vai voiko se olla niin, että sen saa vain siihen yhteen pituuteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kyllä heitit pahan ;) Jos nyt ihan totta puhutaan minulla ei ole mitään hajua miten tuo kiristyssysteemi oikeasti toimii. Olen kanssa tavannut niitä käyttöohjeita (ja selannut youtuben asennusvideoita) ja yrittänyt pujotella remmejä joka välistä. Vanhassa versiossa homma näytti toimivan huomattavasti helpommin. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että haarukkaremmissä on kaksi asentoa, löysä ja löysempi ;) Tosin pienellä fiksauksella ja ristiin pujottelemalla siitä varmasti saa pienemmän (ainakin itse sain, mutta itse en omiin virityksiini luottaisi). Meillä tuo haararemmi tosiaan on kanssa vain koristeena ja vastaavasti kainaloremmit on sitten vedetty ylikireäksi. Tämä vauva pysyy siinä noin, mutta en tiedä olisinko itsekään uskaltanut luottaa siihen jos kyseessä olisi yhtään pienempi pakkaus. Kai ne liikkeissä osaisivat yrittää (nimenomaan yrittää) neuvoa paremmin, koska pakkohan sekin remmi on saada kireälle.

      Poista