perjantai 30. maaliskuuta 2018

Maidon kaksoissokkoaltistus: A-maito

Vaihtoehtoisesti otsikointi olisi voinut olla "pierunvartijana". Välillä on nimittäin tuntunut surkuhupaisalta tarkkailla minimiehen suolentoimintaa tällä intensiteetillä ja kirjata ylös pieruja tukkimiehenkirjanpidolla. Oireiden tulkintaa hankaloitti lisäksi se, että emme olleet kokeilun aikana kotona ja se, että edelleen sitkeä ummetus laittaa välillä putket tukkoon. Tällöin kaikki ravinto tulee ulos jatkuvina pulautuksina ja oksennuksina. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä refluksin kanssa, joten sakeuttajista ei ole hyötyä. Myöskään se ei kieli muutoin epäsopivasta ravinnosta, joten aikamoista arpapeliä tämä loppupeleissä oli.

Taustasta sen verran, että yleisesti ottaen minimies on erittäin tyytyväinen vauva. Etenkin aamut ovat meillä yhtä aurinkoa ja ruokailusta aamiainen on päivän kohokohta. Öisin meillä ei itketä, kuin todella harvoin ja en muista koska meillä oltaisiin oikeasti itketty huutoitkua ilman mitään näkyvää syytä.  

Varsinainen A-maitokokeilu alkoi jo sairaalassa oireettomana. Yöllä alkoi kuitenkin paukuttelu ja minimiehelle harvinainen huutoitku. 1. Päivän aamuna paukuteltiin urakalla ja pulauteltiin ja oksenneltiin pihalle niin maidot kuin puurot sekä muut soseet.  Putki ei kuitenkaan vetänyt, joten oksentelut selittyisivät sillä. Muutoin minimies oli oma tyytyväinen ja iloinen itsensä.

2. Päivän aamuna syöminen teki tiukkaa, vaikka yleensä aamiainen uppoaa hyvin. Koko päivä oli yhtä pulauttelua ja oksentelua siihen saakka, kunnes putki aukesi. Alkuyöstä alkoi hysteerinen huutoitku, jonka aikana puoliunessa oleva minimies yökki yökkimistään. Mietin jo tässä vaiheessa, että nyt sitä mennään...

3. Päivään herättiin kitisevänä ja kiukkuisena. Lattialla leikkiminen oli pelkkää ulisemista ja puurot eivätkä hedelmäsoseet napanneet ollenkaan. Päiväunien jälkeen, jotka kestivät 6 tuntia (herätin tässä vaiheessa) oli kuitenkin oma iloinen itsensä hetken verran. Putki ei taaskaan vetänyt päivän aikana ja iltamaito jäi lähes juomatta. Joko siksi, että maha oireili maidosta tai sitten muutoin oli tukala olla. Paukkua paukun perään koko yö.

4. Päivään ja samalla viimeiseen herättiin taas kiukkuisena ja syömälakkoiltiin. Maidon juominen tökki ja oksentelu oli taas herkässä. Putken vetämisen jälkeen oireet ja elämä helpottivat, kaasut jäivät.

Summa summarium, elämä helpottui huomattavasti tämän kokeilun jälkeen ja meillä on taas pyörinyt hyväntuulinen vauva, jolla suolikin vetää nätisti. Tosin kokeilun jälkeen myös ulotuslääkemäärä tuplattiin. Itse halusin vetää kokeilun pienemmällä määrällä, koska tuo 12 gramman hevosannos Pegorionia päivässä saa itsessään minimiehen mahan kipeäksi. Jokaiselle oireelle kuitenkin löytyy liuta vaihtoehtoisia selityksiä. Tosiasiassa vauva muuttui itkuiseksi ja vaikeaksi parissa päivässä. Samaa mieltä olivat myös kouluikäiset serkut, jotka kuuntelivat kitinää ja huutoa viikonlopun ajan. Toisaalta koska kokeilupätkä oli sen verran lyhyt, voi olla, että meillä vaan oli tavallista kiukkuisempi vauva noina päivinä ja joskus ne vauvatkin vain huutavat.


B-maitokokeilu alkaa meillä reilun viikon päästä sairaalassa. Sitä seuraa allergialääkärin loppupalaveri, neuvolalääkäri, vatsanseudun ultra, kirurgin tapaaminen ja ryhmäneuvolakäynti. Kaikki saman kuukauden aikana. Toiset ne harrastaa vauvauintia ja muskaria. Me juostaan sairaaloista ja lääkäreistä toiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti